Ajankohtaista

    Kuva: Riitta Jaakkola Ihmisen toiminta ja vuorovaikutus muokkaa ympäristöä parhaimmillaan siten, että syntyy kaunis, ainutlaatuinen maisema, kulttuuriympäristö. Suunnittelija Riitta Jaakkola on työskennellyt kulttuuriympäristöjen parissa vuosikymmeniä. Hän on ollut erilaisissa kulttuuriympäristöjä sivuavissa suunnittelutehtävissä ja hankkeissa, sekä Etelä-Pohjanmaalla että ruotsinkielisellä rannikolla. – Aikaisemmissa töissä on lähdetty liikkeelle asiantuntijoiden voimin, mutta tällä kertaa tietoa kerätään yhdessä

Vesistöt ovat tärkeä osa Suomen luontoa ja maaseutua. Ne ovat myös merkittävässä roolissa virkistysmielessä ja viihtyvyyden suhteen. On rauhoittavaa katsella verkkaisesti virtaavaa jokea. Etelä-Pohjanmaalla Suupohjassa niitä virtaa paljon. – Joet ovat jääneet hieman piiloon. Leader Suupohjan Pihat ja pientareet -hankkeella pyritään siihen, että ne saataisiin entistä ehompana esiin. Sitä on jo pitkään toivottu ja nyt

Monesti kuulee tarinoita kesistä, jolloin järvien hiekkapohja näkyi ja vesi melkein pakotti pulahtamaan. Valitettavasti osa aiemmin kirkasvetisistä järvistä on muuttunut tummaksi ja sameaksi. Osa järvistä kärsii rehevöitymisestä. Alavuden Sydänmaalla sijaitseva 84 hehtaarin suuruinen Saarijärvi oli vuosien 1970–2015 aikana ajautunut huonoon kuntoon. Happitila oli huonontunut ja fosfori-, humus-, rauta- sekä typpipitoisuus olivat nousseet. Nämä muutokset saivat

Härmänmaan 4H-yhdistyksen Läheltä lautaselle -hankkeessa on järjestetty lähiruokaan liittyviä tapahtumia. Hanke on saanut rahoitusta Leader Aisaparilta. – Lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille on tuotu lähiruokaa tutuksi toiminnallisin keinoin. On ollut mm. lähiruokakerhoja ja -päiviä, yrttikävely- ja sienikursseja sekä sirkkaseminaari, kertoo hankkeen vetäjä Aulikki Salo. – Tapahtumien ohessa on avattu lapsille sitä, mistä ruoka tulee pöytään.

Pienpanimobuumi on levinnyt myös Lapualle. Ulvilanmäellä ohrapeltojen keskellä Mallaskuun Panimossa tuoksuu makea mallas, kun tankit pyörivät täydellä teholla ja joulutäyttöjä tehdään kovalla vauhdilla. – Joulun aika on toiseksi kiireisin sesonki yrityksessämme heti kesän jälkeen. Myös panimon myymälän puolella on vilkasta, kun ihmiset hakevat tuotteitamme joulupöytään sekä lahjaksi. Porter ja Pumpkin Ale ovat meidän tuotevalikoimastamme ehdottomasti

Joulu on monessa yrityksessä sesonkiaikaa, niin myös Laidun Herefordissa. – Teemme yrityksille ja yksityisille erilaisia lahjapaketteja ja kortteja ympäri Suomen, kertoo yrittäjä Jussi Harju. Vuodesta 2011 toiminut Laidun Hereford on karjankasvattajien yritys omien Hereford-lihatuotteiden markkinointiin. Yritystä pyörittävät Jussi ja Paula Harju Teuvan Äystön kylässä. – Ostimme tilan 1994 ja aluksi meillä oli lypsykarjaa, mutta siitä

  Joulun lähestyessä kyntteliköt syttyvät Maatilamatkailu Ilomäen mökkien ikkunoilla. Ne luovat joulun tuntua. Peräseinäjoella sijaitseva yritys on toiminut 20 vuotta. – Vanhempani Päivi ja Reijo aloittivat 1999 ja nyt minä olen ollut ohjaksissa neljä ja puolivuotta, kertoo Merja Ilomäki. Ennen kuin Merja ryhtyi maatilamatkailun yrittäjäksi, hän opiskeli agrologiksi ja työskenteli kymmenisen vuotta kotieläinagrologin tehtävissä ProAgria

Kylille-hankkeen pitämät seniorien digikahvilat toimivat matalan kynnyksen oppimispaikkoina ja henkilökohtainen neuvonta tuodaan lähelle asukkaita. Digikahviloissa on saatavilla henkilö- ja laitekohtaista neuvontaa ja niissä näytetään käytännön esimerkein mm. miten uudet asiointitavat, laitteet ja verkkopalvelut toimivat. Digikahviloiden avulla edistetään digitaalisuuden hyödyntämistä arjessa ja uusien välineiden sekä palvelu- ja asioimismahdollisuuksien käyttöönottoa. Erilaisten sovellusten käyttöönoton avulla edistetään myös kotona

Maakunnallisessa jokaisen neljän Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmän alueella toimivassa Kylille-hankkeessa kylien ja asukkaiden turvallisuutta edistetään monin tavoin. Kyliä on aktivoitu tekemään mm. kyläturvallisuussuunnitelmia. Pelastuslaitoksilla on jo pelastussuunnitelmat kylätaloille, mutta esimerkiksi Leader-ryhmän Kuudestaan kuntakohtaisissa turvallisuuspajoissa kyliä on ohjattu tekemään käytännönläheiset kyläturvallisuussuunnitelmat. Niissä kartoitetaan kokoontumistilojen varustelut ja kyläläisten osaaminen, jotta kyläturvallisuussuunnitelmista on apua mahdollisen kriisitilanteen sattuessa kohdalle. Yhteistyö eri