Elinkeinollisuutta ja yhteisöllisyyttä Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan osalta merkityksellistä on sekä alueen elinkeinollisuuden vahvistaminen että yhteisöllisyyden edistäminen. Alla esitetyt luvut kertovat toiminnasta Etelä-Pohjanmaalla, mutta toiminta Pohjanmaan ja Keski-Pohjamaan ryhmissä on samansuuntaista.

Kaiken kaikkiaan meneillään olevan ohjelmakauden (2014–2020) alusta lähtien on rahoitettu yli 700 erilaista hanketta. Käytännössä nämä hankepäätökset on tehty vuosien 2016–2019 aikana. Näistä hankkeista yli 40 % (291 kpl) on suoria yritystukia eli yritysten investointeja sekä jonkin verran myös perustamistukia. Olemme tänä aikana tukeneet 70 uutta yritystä!

Suorien yritystukien lisäksi elinkeinotoimintaa vahvistavat koulutus- ja kehittämishankkeet sekä yritysryhmien kehittämishankkeet. Elinkeinotoimintaa vahvistavien hankkeiden kokonaisrahoitus on n. 31 milj.euroa joka on yli 60 % kaikkiin hankkeisiin kohdennetusta rahoituksesta.

Vuoden 2019 loppuun mennessä on hankkeiden kokonaisrahoitus yhteensä 49,3 milj.euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 24,2 milj.euroa ja yksityisen rahoituksen 25,1 milj.euroa. Käytännössä tämä jakautuu siten, että kokonaisrahoituksesta EU:lta 21 %, Suomen valtiolta 19 %, kunnilta 10 % ja hanketoteuttajien oma panos, joko rahana tai talkootyönä on 51 %.

Etelä-Pohjamaa on tunnettua yhteisöllisyydestä ja ”kökkähengestä”. Yhteisöllisyyttä vahvistetaan hanketoiminnan avulla. E-P:n Ely-keskus on rahoittanut Kylille -hankkeen, jota toteutetaan koko maakunnassa. Jokaisessa neljässä Leader-ryhmässä on kokoaikainen kylähankevetäjä. Kylille-hankkeessa nostetaan esiin ajankohtaisia asioita kuten turvallisuutta, varautumista sekä vahvistetaan osaamista ja osallistumista. Lisäksi parannetaan digitaalisia taitoja, annetaan vinkkejä kiertotalouteen sekä tuetaan alueen asukkaiden hyvinvointia mm. kulttuurin avulla. Hankkeessa järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin eli vaikuttavuuspolulle on kahden vuoden aikana osallistunut noin 17 800 asukasta. Kylille-hankkeen toiminta jatkuu nykyisillä päätöksillä vielä vuoden 2022 loppuun saakka.

Leader-toiminta on siis merkittävä paikallisen kehittämisen tukija ja sen mahdollistaja, moni asia olisi jäänyt toteutumatta ilman Leader-tukea. Ohjelmakauden vaihtuminen rahoitusneuvotteluineen tuo omat huolensa toiminnan jatkumisesta sekä rahoituksen riittävyydestä tulevien seitsemän vuoden aikana. Maaseudun kehittämisvaroihin on alustavasti esitetty 15 % leikkausta. Toivon, että kansanedustajat omalta osaltaan voivat edesauttaa paikallisen kehittämisen rahoituksen riittävyyteen.

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Toivottavasti tästä päästään eteenpäin ja tilanne normalisoituu mahdollisimman pian. Maaseutuparlamentti, Kurikassa syksyllä 2021 kokoaa yhteen kaikki maaseudun toimijat.

Keväälle 2020 oli suunniteltu tapaaminen, jossa Vaasan läänin vaalipiirin Leader-ryhmät olisivat käyneet kertomassa toiminnastaan kansanedustajille toiminnastaan. Valitettavasti koronavirus siirsi tapaamista myöhempään ajankohtaan. Tällä kirjoituksella halutaan kuitenkin tuoda esiin millaista paikallista kehittämistä Leader-ryhmät tukevat.

Ystävällisin terveisin

Mervi Niemi-Huhdanpää

Toiminnanjohtaja, Leader AISAPARI

Suomen Kylät ry:n Leader-jaoston puheenjohtaja

 

Posted in