Kasvua elintarviketeollisuuden investoinneista

Alueidenvälisessä yritysryhmän kehittämishankkeessa Kasvua elintarviketeollisuuden investoinneista on mukana kolme elintarviketeollisuuden yritystä: Leader Suupojan alueelta KA Control Oy, KR-Tech Oy ja Leader Liiverin alueelta AuKon Service Oy. Hanketta hallinnoi kauhajokinen LC Logistics Center Oy, jonka tehtävänä on kehittää ja valmentaa alueen pk-yrityksiä. Ryhmän kaikki kolme yritystä ovat pieniä kasvuhaluisia yrityksiä, jotka hakevat hankkeesta kasvua erityisesti elintarviketeollisuuden investoinneille.

KA Control Oy Kauhajoelta, KR-Tech Oy Teuvalta ja AuKon Service Oy Kurikan Jalasjärveltä palvelevat asiakkaitaan rehellisellä pohjalaisella ”Tehdään mitä luvataan” -asenteella. Kolmen yrityksen yhteistyön tuloksena asiakkaat saavat käyttöönsä yritysten laajan osaamisen säilyttäen pienten yritysten ketteryyden ja joustavuuden. KA Control Oy tarjoaa teollisuusautomaation ja robotiikan palveluita, KR-Tech Oy on erikoistunut teollisuuden asennuspalveluihin ja AuKon Service Oy on teollisuusautomaation ammattilainen.

Hankkeen puitteessa on jo toteutettu yhteistä markkinointimateriaalia.

Ryhmän yrityksillä oli kahdenvälisiä yhteistyösuhteita entuudestaan ja yhteisellä ryhmähankkeella he haluavat tiivistää yhteistyötä ja tehostaa markkinointia. Yhteistyöllä haetaan mm. tunnettuutta, uskottavuuden lisääntymistä ja tehokkuushyötyjä sekä luodaan pohjaa yritysten kasvulle.

Pk- yritysten kehittämisen suurimpana haasteena on markkinointi, kun yrityksistä ei välttämättä löydy osaamista tai aikaa markkinointiin ja ei ole resursseja palkata markkinoinnin ammattilaista. Tämä sai minut miettimään yritysryhmän kehittämishanketta, kertoo ryhmähankkeen idean isä seniorikonsultti Matti Sepponen LC Logistics Center Oy:stä.

Yritysryhmän kehittämishankkeen Leader-tuen osuus on 75 %. Tämä tieto sekä alustava ryhmähankeidea mukana Sepponen lähestyi yllä mainittuja yrityksiä ja innosti heidät osallistumaan hankkeeseen. Hankkeella on ollut myös työllistävä vaikutus, kun projektipäälliköksi palkattiin Jarmo Rajamäki. Rajamäen tehtävänään on mm. kontaktoida elintarvikealan yrityksiä ja löytää yrityksille sopivia yhteistyökumppaneita.

Hanke on koronakeväästä huolimatta päässyt hyvin vauhtiin, yli sataan yritykseen on otettu yhteyttä ja alustavia työtarjouksia on jo tehty, kertoo Sepponen.

Liiketoiminnan kehittämisen ammattilaisena Matti Sepponen suosittelee etenkin pienille yrityksille yritysryhmähanketta monista syistä mm. ryhmän yhtenäinen strategia ja markkinointi luo uskottavuutta yritysmaailmassa, ja hankkeesta syntyvät kulut jäävät pieniksi.

Kysyimme kahdelta osallistuvalta yritykseltä kokemuksia käynnissä olevasta yritysryhmähankkeesta

Mistä idea yritysryhmähankkeelle tuli?

toimitusjohtaja Kristian Aho KA Control Oy:

-Yritysryhmähanke pohjautuu yritysten aikaisempien yhteistyössä tehtyjen projektien muodostamasta ryhmästä eli olemme osallistuneet useisiin projekteihin joko toimittajana tai alihankkijana.

 

 

toimitusjohtaja Hermanni Takala AuKon Service Oy:

– Muutaman yhteistyöyrityksen kanssa mietittiin, että pitäisi jotenkin saada tätä hommaa eteenpäin ja yrittää etsiä uusia asiakkaita elintarvikepuolelta, missä olemme vielä suht tuntemattomia.

 

 

Miksi lähditte mukaan yritysryhmähankkeeseen?

Aho: -Yritysryhmän tavoitteena on ollut löytää uusia asiakkuuksia ja suurempia projekteja, joihin ryhmään kuuluvien yksittäisten yritysten rahkeet eivät riitä.

Takala: – Mahdollisuus uusiin kontakteihin ja yrityksen kasvun mahdollisuus.

Millainen vaikutus yritysryhmähankkeella on ollut teidän yrityksenne toiminnalle?

Aho: – Uskoisin että yrityksen tunnettavuus on kasvanut jo nyt mahdollisten uusien asiakkaiden suhteen, mutta tosiaan koronan vaikutuksen takia ei ole päästy tutustumaan asiakkaisiin henkilökohtaisesti. Siitä huolimatta tarjouksia on päästy tekemään.

Takala: – Uusia kontakteja on tullut ja olemme päässeet tarjoamaan projekteja uusille asiakkaille ja muutamille vanhoillekin, joihin ei olla oltu viime aikoina yhteydessä.

Onko hanke tuonut konkreettisia tuloksia yritykselle?

Aho: – Muutamia uusia kontakteja on tullut ja joitain tarjouksiakin on saanut jättää.

Takala: – Jonkin verran on laskettu uusia tarjouksia ja muutamia asiakaskäyntejä on jo ollut. Nyt odotamme, että pääsemme käymään asiakkaiden luona, kun korona tilanne helpottuu. Useammassa paikassa on kyllä ollut kiinnostusta.

Suosittelisitko yritysryhmähanketta toisille yrittäjille?

Aho: – Yritysryhmä on nähdäkseni todella hyvä vaihtoehto haettaessa kasvua, kunhan jäsenillä on yhteiset arvot, selkeät tavoitteet, työnjaot ja toiminta on läpinäkyvää sekä jäsenten välillä vallitsee ehdoton luottamus.

Takala: – Kyllä siinä on paljon mahdollisuuksia, kun on oikeat yritykset samassa hankkeessa.

Mikä on yritysryhmähanke?

Yhteistyöhankkeessa 3–10 yrityksen ryhmä kehittää toimintaansa sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yrityskohtaisesti. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön kehittäminen, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen tai tuoteperheen suunnittelu. Yritysryhmähanke on yhdistelmä hanketukea ja yritystukea. Tuen hakijaksi eli hankkeen hallinnoijaksi sopii jokin kehittämisorganisaatio: neuvontajärjestö, kehittämisyhtiö tai muu vastaava julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö.

Yritykset maksavat 25 % kokonaiskustannuksista yksityisenä rahoitusosuutena hankkeen hallinnoijalle. Hankkeen hallinnoija sopii jokaisen yrityksen kanssa, miten yksittäistä yritystä hankkeessa kehitetään, josta laaditaan yrityskohtainen suunnitelma ja kustannusarvio. Yhden yrityksen osuus kustannuksista muodostuu yhteisen osion yritykselle jyvitetystä osuudesta ja yrityskohtaisten kehittämispalveluiden kustannuksista.

Hankkeella voidaan esimerkiksi:

  • Kehittää uusia tuotteita ja menetelmiä.
  • Kehittää elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia markkinoita.
  • Kehittää hajautettua energiantuotantoa, resurssitehokkuutta sekä uusia menetelmiä ja teknologioita ilmastonmuutoksen lieventämiseksi.
  • Kehittää elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tarjontaa, toimitusketjuja ja logistiikkaa.
  • Edistää maatiloilla tuotettavien, hyvinvointia lisäävien hoito- ja elämyspalvelujen kehittämistä, tuotteistamista ja markkinointia.
  • Rakentaa mikroyritysten tuotannollista yhteistyötä.
  • Matkailua harjoittavien mikroyritysten matkailupalveluiden kehittämistä, markkinointia ja myyntiä.

77 815

Budjetti

75

Tukiprosentti

Toteutusalue

Kauhajoki, Teuva, Kurikan Jalasjärvi

Toteutusaika

01.02.2020 -30.06.2021