Juuri nyt joudumme pohtimaan uudelleen suhdettamme ja suhtautumistamme kansainvälisyyteen. Etelä-Pohjanmaalla on totuttu pärjäämään ilman ulkopuolista apua ja alueen ilmapiiri luo haasteita kansainvälistymiselle, mutta opettaako korona-aikakausi näkemään yhteistyön merkityksen ja toisten vahvuudet myös omana hyötynä.
Kansainvälistyminen on asennetta
Eteläpohjalaiset Leader-toimintaryhmät selvittivät alueen asukkaiden näkemyksiä kansainvälistymisestä. Selvitys toteutettiin teemahaastatteluna ja siihen vastasi kymmeniä kansainvälisiin hankkeisiin osallistuneita henkilöitä.
Kansainvälistyminen on haastateltavien mielessä jokapäiväistä elämää, jossa opitaan katsomaan asioita uudesta ja erilaisesta näkökulmasta. Se on kontaktien luomista yli maan rajojen, yhteyksiä, yhteistyötä, ystävyyssuhteita, uteliaisuutta ja maailmankuvan laajentamista. Se on myös arvostusta ja uuden oppimista muista kulttuureista, tavoista ja aikaansaannoksista.
Ympäristöajattelu päällimmäisenä kansainvälisyydessäkin
Haastateltavat kokevat kansainvälisyyden asennekysymyksenä eikä siinä ole kyse matkustamisen määrästä. Kansainvälisyyteen liittyy vastaajien mukaan myös kysymys ympäristön tilasta. Monen mieltä askarrutti lentomatkustuksen ympäristövaikutukset, ja siksi turhia matkoja on syytä välttää, vaikka henkilökohtaista kohtaamista ja kokemuksia ei pidäkään väheksyä.
Vastaajat ehdottavat, että kansainvälistymistä voi toteuttaa ekologisesti panostamalla digitaalisiin yhteyksiin. Korona-aika esiin nousseet digitaaliset tapahtumat, messut, konsertit ja näyttelyt tavoittavat laajan yleisön ja saavat maiden rajat häviämään.
Ympäristöystävällisyys on vastaajien mielestä yrityksille yksi kilpailukeino ja Suomi on monella sektorilla ympäristöasioissa maailman huippua. Tämä osaaminen voi toimia vientituotteena myös eteläpohjalaisille yrityksille. Haastattelujen mukaan kansakunnat ja yritykset, joilla ympäristöajattelu on sisäänkirjoitettu toimintatapa, tulevat menestymään kansainvälisesti.
Kansainväliseen leiritoimintaan osallistuneiden nuorten mukaan ilmastonmuutos ja ympäristönsuojeleminen ovat asioita, joissa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja toimia kaikkialla maailmassa. Samalla nuoret haluavat tuoda esiin yksilön ja yksittäisten maan vastuuta ympäristön eteen tehtävissä toimissa.
Kehittämistä kansainvälistymisen avulla
Kansainvälistyminen antaa Suomelle taloudellista hyötyä, ammatillista osaamista, työvoimaa sekä matkailijoiden mukanaan tuomaa kassavirtaa. Kansainvälistyminen moninkertaistaa mahdollisuuksia yritys- ja kehittämistoiminnassa, tuo mielenkiintoisia haasteita ja opettaa uutta.
Nyt koronan aikana tullaan huomaamaan, miten riippuvaisia Suomessa ollaan ulkomaalaisista työntekijöistä. Tämän huomioiminen ja ulkolaisten työntekijöiden valmiuksien ja viihtyvyyden parantaminen Etelä-Pohjanmaalla on jatkossa Leader-työn mahdollisuus, todetaan kyselyjen vastauksissa.
Uudenlaisen ajattelukulttuurin oppiminen on tärkeää haastateltujen mielestä. Suomi on pieni maa, kun verrataan kansainvälisiin markkinoihin. Jotta yrittäjyys saadaan menestymään, tarvitaan täällä laajaa yhteistyötä niin maan sisällä kuin muiden maiden kanssa.
Miksi pitäisi kansainvälistyä?
Kansainvälistyminen auttaa huomaamaan, että maaseudulla painitaan samojen ongelmien kanssa ympäri Eurooppaa. Lisäksi se opettaa arvostamaan omaa kotimaata, suomalaista osaamista ja hyvinvointia. Samalla ymmärrys omaa maata ja kulttuuria kohtaan lisääntyy.
Maailma on pienentynyt haastateltavien mukaan niin paljon, että omaan nurkkaan tai koloon käpertyminen ei ole enää edes vaihtoehto toteaa. Mahdollisuudet ja ongelmat eivät ole enää vuosikymmeniin tunteneet maitten rajoja. Esimerkiksi EU-alue on luonteva toimintaympäristö työelämänkin kannalta, vaikka kehityskulku onkin tällä hetkellä ristiriitaista.
Useimmat vastaajat toteavat, että kansainvälistyminen avartaa. Mitä laajemmalle omasta loukosta lähtee, sitä enemmän näkee erilaisia tapoja toimia, erilaisia tapoja suhtautua omaan alaan. Ja kun poistuu omista ympyröistä, pystyy näkemään oman tekemisen asian uudessa valossa. Se tekee tosi hyvää.
