Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkin matka UNESCO Global Geoparkiksi

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkista tuli heinäkuussa 2020 Suomen toinen UNESCO Global Geopark Rokuan jälkeen. Statuksen saaminen on edellyttänyt vuosien työtä, alueen toimijoiden pitkäjänteistä sitoutumista kehittämiseen ja joustavaa projektirahoitusta. Työ jatkuu nyt yhdessä osana maailmanlaajuista Geopark-verkostoa.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee Länsi-Suomessa kolmen maakunnan rajaseudulla. Etelä-Pohjanmaalla Geopark-kuntiin lukeutuvat Kauhajoki, Isojoki ja Karijoki, Satakunnassa Kankaanpää, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi ja Siikainen sekä Pirkanmaalla Parkano ja Kihniö. Kunnat ovat jo vuosien ajan kehittäneet aluetta kohti UNESCO Global Geopark -verkoston jäsenyyttä tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, yritysten, yhdistysten ja asukkaiden sekä lukuisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin geologinen pääteema kuvaa maiseman kehitystä muinaisesta vuoristosta nykyiseksi suomaaksi. Alueen kansainvälisesti merkittävimpiä erityispiirteitä ovat Lauhanvuoren ajallisesti pitkä ja monivaiheinen geologinen historia, arvokkaat suokokonaisuudet, Susiluola sekä Suomen hienoimpiin lukeutuvat pulppuavat lähteet.

Geoparkin valmistautuminen statuksen hakuun

– Geopark-statuksen hakuun valmistautuminen on edellyttänyt alueen laaja-alaista kehittämistä, kattavaa yhteistyötä, investointeja ja inventointeja, valintojen tekemistä sekä pitkäjänteistä sitoutumista Geoparkin jatkuvaan kehittämiseen ja ylläpitämiseen myös tulevaisuudessa, listaa Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark ry:n toiminnanjohtaja Terttu Hermansson.

-Metsähallituksen johdolla on rakennettu retkeilypalveluja ja tuotettu opastusaineistoja. Myös kunnat ovat kehittäneet Geopark-aluetta ja -toimintaa upeilla yhteisillä hankkeilla. Geopark ei ole suojelualue, vaan työkalu, jonka avulla geologisesti arvokasta aluetta ja sen elinvoimaa kehitetään ja nostetaan esiin alueen arvokasta geologiaa, luontoa ja kulttuuria lisää Hermansson.

Suurin osa geokohteista sijaitsee Metsähallituksen alueilla, minkä ansiosta Geopark nojaa Metsähallituksen järjestelmiin, asiakasturvallisuustyöhön ja luonnonsuojelukäytäntöihin. Metsähallituksen valmiit palvelut, resurssit ja tuki ovat helpottaneet Geopark-valmistelua ja vaikuttaneet positiivisesti statuksen saamiseen. Resurssien lisäksi Geopark-kelpoisuuden arvioinnissa alue sai kiitosta mm. kaikkia hyödyttävästä hyvästä yhteistyöstä ja verkostoitumisesta, koulujen Geopark-ympäristökasvatustyöstä sekä Geoparkin näkyvyydestä eri tavoin niin maastossa, painetuissa materiaaleissa kuin virtuaalisestikin.

Kun kehitystä on sysätty alkuun monella sektorilla, viriää alueella muutakin positiivista. Esimerkkeinä hienoista paikallisista Geoparkiin liittyvistä aloitteista toimivat mm. GeoUp-kahvilan pyörittäminen entisessä Muurahaisen luontokeskuksessa Lauhanvuoren kupeessa Honkajoen yrittäjien toimesta, monenlaiset yritysten Geopark-tuotteet, Geopark Rangereiden itsenäisesti järjestämät retket lapsille ja muille ryhmille, oppilaiden upeat tuotokset kouluissa sekä tapahtumat Geopark-brändin alla.

– Geopark on alueen yhteisen tekemisen tulos, olemme kiitollisia siitä mittavasta työstä, jota ihmiset ovat alueella tehneet ja miten he ovat sitoutuneet Geoparkin yhteiseen kehittämiseen. Työ on edellyttänyt jatkuvaa hankerahoitusta, jota on saatu alueen Ely-keskusten ja Leader-toimistojen kautta kehuu Hermansson alueen toimijoita ja hankkeiden rahoittajia.

Kaikki Geoparkin projektit on toteutettu maaseuturahoituksella, ilman sitä ei olisi Geoparkia. Rahoitusinstrumenttina se on monipuolinen ja Geoparkille siksi oikein hyvin sopiva, kun tarpeetkin ovat olleet monipuolisia: on kehitetty infraa, sisältöjä, toimintamalleja, yhteistyötä, näkyvyyttä, koulutusmalleja, on selvitetty ja inventoitu. Lisäksi hallinnoijaksi ovat kelvanneet niin Metsähallitus, kunnat kuin yhdistyskin. Hankkeilla on pystytty vastaamaan tuloksellisesti kaikkiin niihin vaatimuksiin ja kriteereihin, joita UNESCO on edellyttänyt. Myös projektiyhteistyö eri maakunnissa on ollut erinomaista ja se on tuonut Geoparkille paljon lisäarvoa, kun on voitu tehdä yhdessä ja jakaa resursseja.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark alueeseen kuuluu 10 kuntaa kolmen maakunnan alueelta.

UNESCOn brändi ja mitä nyt tehdään

UNESCO Global Geopark -brändi on matkailijalle laadun tae ja lähtökohtaisesti lisää kansainvälistä matkailua alueella. Lauhanvuori – Hämeenkangas Geopark -alueen kansallispuistoissa ovat käyntimäärät Metsähallituksen laskentojen mukaan jo valmisteluvaiheessa viimeisen kolmen vuoden aikana kasvaneet huikeasti: Lauhanvuorella reilu 20 %, Kauhanevalla-Pohjankankaalla jopa 65 %, ja vuonna 2020 on odotettavissa vielä hurjempia lukuja. Geopark-näkyvyyden ja retkeilypalvelujen parantumisen lisäksi kohteiden käyntimääriin on vaikuttanut myös luontoretkeilyn suosion kasvu. Alueen laaja matkailupalvelutarjonta on koottu Lhgeopark.fi-sivustolle.

Lauhanvuori – Hämeenkangas Geoparkissa on täysi tohina päällä. Geoparkeja arvioidaan neljän vuoden välein, ja statuksen voi menettää, jos jää lepäilemään. Jatkuva kehittyminen takaa laadun ja Geoparkina menestymisen, ja Geoparkissamme on parhaillaankin useita hankkeita käynnissä. Nyt keskitytään matkailun kehittämiseen, digitalisaation ja kestävän matkailun edistämiseen, pyörämatkailureittien ja -palvelujen rakentamiseen ympäristökasvatus- ja leirikoulupakettien suunnitteluun sekä edelleen Geoparkin näkyvyyden parantamiseen.

Erilaisilla hankkeilla on parannettu mm. Geopark-alueen infraa esimerkiksi maastopyöräilyreiteillä.

Metsähallituksen toimesta jatketaan edelleen Geopark-alueen retkeilypalvelujen kehittämistä. Esimerkiksi Lauhanvuorella on laajennettu paikoitusalueita, Katikankanjoniin rakennettiin jyrkimpiin rinteisiin portaita ja Kauhanevalle on lisätty esteettömiä rakenteita ja rakennettu taukokatos.

UNESCOn statuksen myötä kansainvälisyys lisääntyy ja alueelle avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön kaikilla sektoreilla.

https://lhgeopark.fi/

https://www.lauhanvuoriregion.fi/

facebook.com/lauhanvuoriregion/

Twitter.com/suogeopark

Instagram: lauhanvuoriregion

Kraatterijärvi hakee mukaan Unescon Geopark-verkostoon

Lappajärven alueelta on listattu yli 60 geologisesti mielenkiintoista kohdetta. Yksi näistä kohteista on itse järvi, joka syntyi 78 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin törmäyksestä. Näiden kohteiden ympärille Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi, Soini ja Ähtäri ovat yhdessä lähteneet valmistelemaan hakua Unescon sertifioimaksi geopark kohteeksi – Kraatterijärven Geoparkiksi

Unescon hakulomakkeita täytetään parhaillaan ja tavoitteena on jättää hakemus vuonna 2022. Tällä hetkellä ajankohtaista on paikallisen toimijaverkoston kokoaminen ja toimintamalleista sopiminen. Kraatterijärven Geopark alueen tiedon jakamiseen on avattu omat kotisivut (https://kraatterijarvigeopark.fi/).

Leader Aisapari ja maaseutuohjelma ovat vahvasti olleet tukemassa Kraatterijärven kehittämistä tällä ohjelmakaudella. Hankkeita on ollut 16 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu budjetti lähes miljoona euroa. Hankkeiden kautta on muun muassa kunnostettu luontopolkuja, luotu virtuaalinen meteoriitin törmäys, tehty matkailun master plan ja laaditaan hakemus Unescon Geopark hakuun.

Posted in