Yhteisen ympäristön hyväksi

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät; Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohja ovat kuluneella ohjelmakaudella rahoittaneet lukuisia ympäristöön liittyviä hankkeita, muun muassa lähiruokaan, Green Care-toimintaan, vesi- ja jätevesihuoltoon, reitistöihin sekä ympäristönhoitoon liittyviä investointi- ja kehittämishankkeita.

Ympäristöhankkeet toteuttavat Leader-ryhmien strategisia tavoitteita, joissa painopisteinä ovat muun muassa kestävä kehitys, lähipalveluiden, lähi- ja luomuruoan tuotanto sekä luonnon ja luonnon varojen huomioiminen elinympäristössä ja energiantuotannossa.

Ympäristöhankkeiden toteuttajina ovat olleet yhtä hyvin kylien alueella toimivat yhdistykset, kunnat ja kuntakohtaiset, alueelliset sekä valtakunnalliset yhdistykset ja toimijat kuin myös oppilaitokset.

Toteutuksen lähtökohdat ovat hyvin erilaisia ja lähtevät kunkin hankehakijan tarpeista ja tavoitteista.

Pihat ja pientareet -hanke Jurvan Niemenkylän Nuorisoseuran pihalla suunnittelemassa. Kuvaaja Reetta Yli-Hynnilä.

Hankkeilla on lisätty tietoisuutta ympäristöstä ja ympäristökohteista sekä tuotettu tietoa ja toimintakeinoja ympäristön ja ympäristön monimuotoisemman käytön hyväksi. Erilaiset reitistöhankkeet ja rantojen kunnostushankkeet ovat parantaneet ympäristön tilaa sekä lisänneet ympäristön käytettävyyttä, viihtyisyyttä ja saavutettavuutta muun muassa viitoituksen avulla sekä parantaneet alueen luontoliikuntamahdollisuuksia.  Tällaisia hankkeita ovat olleet muun muassa Rantojen virkistyskäytön lisääminen osana Alavuden kaupunkikeskuksen kehittämistä, Korpisaaren lähiliikuntareitti, Lakeaharjun kuntoportaat ja näkötorni -hanke sekä Lauhavuoren Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen ja Katikan, Kauhanevan ja Susiluolan Geopark-projektialueen matkailuinfran kehittäminen -hankkeet.

Läheltä lautaselle -hankkeen järjestämässä pilkkikilpailussa jaettiin oppia kalan käsittelyssä. Hanketta hallinnoi Härmänmaan 4H-yhdistys.

Hankkeissa on tehty myös erilaisia lähi- ja luomuruoan tuotantoon liittyviä selvityksiä, kokeiluja ja kampanjointia. Esimerkkeinä hankkeista ovat muun muassa Puusta ruokaa -esiselvityshanke, Läheltä lautaselle -hanke sekä Seinäjoen seudun uudistuvat ruokatarinat.

Biotalouteen sekä energiansäästöön ja uusiutuvan energian mahdollisuuksiin on pureuduttu muun muassa Energiatietoa kylille, Ravinteet kiertoon – kierrätysravinteet käyttöön sekä Biotalousklusterin solmukohtia Ilmajoen maatalousalan kampukselle -hankkeissa.

Kyrönjoen Koskihäjyt toteutti Kyrkösjärven melontaelämyshankkeen. Kuva Jukka Kuusisto.

Hanketoiminnalla on tehty myös laajamittaisempia vesistöjen kunnostushankkeita kuten Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen Evijärven lähivaluma-alueella, Myllypuron ja Haapajoen kunnostus Ähtärissä sekä esiselvityshanke Suupohjan jokiympäristön vesiluontokohteiden hoito- ja kunnostamiskohteiden kartoittamiseksi.

Hankkeiden vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen on pyritty panostamalla yhteisen ympäristön tulevaisuuteen, saamaan alueen asukkaille ja muille toimijoille puhdas, terveellinen ja viihtyisä elin- ja toimintaympäristö sekä jakamalla tietoa muun muassa blogikirjoitusten kautta.

Puulajipuiston istutusta Sedun hallinnoimassa Tuomarniemen puulajipuiston kehittämisen suunnittelu ja kunnostus -hankkeessa.  

Hankkeissa on voitu kasvattaa osaajien joukkoa. Yhteisöllisyys sekä asukkaiden sitoutuminen paikalliseen ympäristöön on saanut nostetta hanketoiminnan kautta. Toiminnan myötä on syntynyt uudenlaisia vuorovaikutusmalleja, kun eri toimijatahot on saatettu yhteen yhteisen päämäärän edistämiseksi.

Hankkeet ovat myös nostaneet pinnalle uusia tarpeita, synnyttäneet toteuttamiskelpoisia jatkoideoita sekä tuoneet mukanaan paikallistasolle tuttujen verkostojen lisäksi myös uusien toimijoiden verkoston. Nämä ovat merkittäviä lisäarvoa synnyttäviä tekijöitä, joita ei olisi syntynyt ilman paikallista hanketoimintaa.

 

Posted in